Hirvenmetsästyksellä on seurassamme pitkät perinteet. Seuramme alueella ammuttiin Tuusniemen ensimmäinen lupahirvi jo vuonna 1945. Aikojen saatossa on "pitäjän kokoinen" hirvialueemme pienentynyt noin 4000 hehtaariin. Seuramme hirvenmetsästys toimi pitkään pelkkkänä ajometsästyksenä. Hirvikoiratoiminta alkoi pikkuhiljaa tulla metsästyksen mukaan. Peku ja Paxi niittivät aikoinaan mainetta hyvinä hirvien saattelijoina ja näiltä koirilta ei hirvet jääneet puolitiehen. Norjan harmaa Reni aloitti seurassamme varsinaisen pysäyttävien hirvikoirien sarjan. Renin haukkuja saatiin kuulla useana vuonna ja kaatojakin tuli Renin haukuista useita kymmeniä. Nykyisin seurassamme on jo useita toimivia hirvikoiria, joiden kanssa on mukava lähteä jahtiin syksyisin.
Hirvenmetsästys on osoittautunut useampana syksy haasteelliseksi. Joku vuosi hirviä saadaan ns. liukuhihnalta, mutta jos metsästyksessä ei ole tuurin tynkää mukana, saattaa jahti venyä aina lumille saakka. Kymmeniä vuosia hirvimetsällä mukana olleet tuovat jahtiin ns. kokemuksen syvän rintaäänen. "Minähän sanoin mistä ne hirvet kulkee" hokema kuullaan useampaan kertaan syksyn aikana. Toisaalta pyssymiehien vähyys ei aina riitä tukkimaan näitä varmoja hirvenkulkupaikkoja. Aikojen saatossa näitä varmoja kulkupaikkoja on löytynyt mm. tupsun päästä, kallioita, kannaksilta, Löytömäen notkosta, Empon passipaikalta. Nämä nimet kuullessaan osaa vanhempi jahtimies mennä ilman eri ohjeita tarkalleen oikealle kulkupaikalle passiin.
Seuramme hirvenpyyntilupamäärät ovat vaihdelleet viime vuosina 4 - 7 pyyntiluvan välillä. Hirvijahtiin on osallistunut seuramme 60:sta jäsenestä noin kolmannes. Hirviryhmä pitää syksyllä oman kokouksensa kesäkokouksen jälkeen. Kokouksessa valitaan tulevan kauden jahtipäällikkö ja sovitaan lihanjakoon sekä metsästyspäiviin liittyvät säännöt. Etukäteen tarkaan sovitut säännöt helpottavat syksyn hirvenmetsästystä.